Pienet pikkujoulut Pikkulinnussa | Irlanti-Skotlanti
1-1 | Teerenpeli Single Malt on Lahesta | Odotettua
parempaa | Kaksi Korppia maisteli Kaksissa Kasvoissa
| Tislauksen taikaa Lahessa | Matka
Edinburghiin | Pressiä ja punaneniä rautatieasemalla
| Quaich täytti 5 vuotta, Peatreek syntyi | Pietarsaaressa
whiskyoppia Ruåtsinmaalta | Vuosikokouksessa Lagavulinia
ja mukavaa tunnelmaa | Poirotin tastingkuulumisia
| Hyviä uutisia Tummien Oluiden Torilta
Pressiä ja punaneniä rautatieasemalla
Kuulaan kevätpäivän kunniaksi Suomen Mallaswhiskyseura järjesti
13. huhtikuuta yhdessä Helsingin kansainvälisen lehdistöklubin
kanssa tastingin Helsingin rautatieasemalla sijaitsevan Pressiklubin tiloissa.
Mallaswhiskyseuran kovin miespainotteista osanottajakuntaa tasapainotti
onneksi pressiklubin jäsenistön naisedustajat. Pääsihteeri
Siika-Aho jo erillisessä sähköpostissaan valittelikin naisten
osanoton vähyyttä.
Tastingin aluksi sekä lehdistöklubi että Mallaswhiskyseura
esittelivät toimintaansa. Tositoimiin päästiin, kun seuran
presidentti Leevi Myllymäki esitteli tastingin viskit. Esittelyn
kuluessa ilmoille putkahti useampiakin tervetulleita kysymyksiä viskin
valmistuksesta. Pohdintaa aiheutti myös mistä viskin maku oikeastaan
onkaan peräisin ja kuinka paljon valmistajien antamat mielikuvat
vaikuttavat viskin olemukseen.
Viskien esittelyn lopuksi presidentti
kertoi vielä kotimaan viskikuulumisia. Porilaisen Beer Huntersin
Suomen ensimmäinen mallasviski saatiin ennen joulua pullotettua,
ja useampikin oli sitä päässyt mutkan kautta Helsinki
Beer Festivaaleilla maistelemaan. Mausta ei kolmen vuoden kypsyttämisen
jälkeen oikein osattu vielä sanoa mitään. Seuraava
mahdollisuus päästä maistelemaan kotimaista tuotantoa
on luvassa syksyllä, kun panimoravintola Teerenpelin oma tisle
saavuttaa kolmen vuoden iän. Seuran jäsenet jäävät
innolla odottamaan.
Mielikuvien luomaa ylivoimaa
Tastingiin oli tällä kertaa päätynyt hyvä
liuta Alkonkin hyllyltä löytyviä tuotteita, joten
tilaisuuden väliin jättäneet voivat hyvin toistaa
tapahtuman vaikka kotisohvan nurkassa makoillen. Tasting aloitettiin
Scapan uudella 14-vuotiaalla pullotteella, joka on 12-vuotiaan painoksen
korvannut tuote. Scapan vain ajoittain auki olleesta tislaamosta
kuuluu ilouutisia, sillä toimintaa ollaan tällä hetkellä
toden teolla elvyttämässä. |
|
Orkneyn saarelta siirryttiin Islaylle, jonka hieman vieraampiin tuttavuuksiin
kuuluva 12-vuotias Bunnahabhain herätti mielenkiintoa lähinnä
epätyypillisellä islaylaisuudellaan. Viskistä kun ei juuri
erottanut saaren etelärannan viskeille tyypillisiä savuisia
vivahteita, vaan lähinnä kuivaa tammea ja hunajaista öljyisyyttä.
Kevyempää maisteluosastoa edusti tällä kertaa high-
ja lowlandien rajamailla sijaitsevan Glengoynen kymmenvuotias tisle. Savuttomista
maltaista valmistetun viskin valmistukseen käytetään kovin
turpeista vettä, joka tastingin pohjustukseksi jaettujen paperien
mukaan selkiytyy kolme vuorokautta ennen käyttöä. Vääräleuat
toki keksivät, että sehän on normaali teekkarin selkiytymisaika.
Kyseessä siis lienee oivallinen vappujuoma.
Tutumpaa Islaytä oli luvassa seuraavaksi. Lagavulinin 16-vuotias
todettiin suuren enemmistön mielestä erittäin nautittavaksi
tavaraksi. Kaikeksi onneksi kyseistä viskiä saattaa silloin
tällöin bongata ainakin suurempien Alkojen hyllyistä. Kannattaa
siis pitää silmänsä auki kun käy seuraavan kerran
maalikylillä.
Tällä kertaa tastingpaketin loppuun oli valittu Dalmoren 12-vuotias,
jota ainakin laivoilta saa helposti. Dalmore herätti puhetta melkoisen
tummaksi sävytetyllä värillään. Karamellivärjäyksen
vaikutukseta viskin makuun on viime aikoina käyty useita keskusteluja,
eikä kyseistä aihetta tälläkään kertaa pyritty
välttelemään.
| Kuinkas sitten kävikään?
Savuinen turpeisuus vei jälleen kerran voiton, eli tastingin
parhaaksi valittiin ylivoimaisella äänten enemmistöllä
Lagavulinin 16-vuotias. Seuran puheenjohtaja uskalsi henkilönä
jättää asiasta eriävän mielipiteensä,
mutta äänestystulokseen hän ei pystynyt vaikuttamaan.
Seuraavan sijan viidesosalla Lagavulinin nappaamista äänistä
otti Scapa, Dalmorelle ääniä suotiin kaksin kappalein
ja perää jäivät pitämään Bunnahabhain
ja Glengoyne.
Ilta jatkui viski- ja olutpainotteisena kurkkujen ja suolatikkujen
kera. Useampikin ihmetteli puheissaan Helsinki Beer Festivalinkin
parhaaksi viskiksi valitun Lagavulinin ylivoimaa, mutta oli kuitenkin
sitä mieltä, että kyseessä on oivallinen viski.
Presidentin mielipiteestä huolimatta.
--Antti Tuurala
http://koti.mbnet.fi/whisky |
|
|
