2013 >> 2012 >> 2011 >> 2010 >> 2009 >> 2008 >> 2007 >> 2006 >> 2005 >> 2004 >> 2003 >>
Mennyttä muistellessa | Keväinen tervehdys Christchurchista | Neljän viljan tasting | Syksy saapuu ja toiminta tiivistyy | Twa Corbies istahti Teerenpeliin | Viskiristeily Viking Line Amorellalla | Maltainen kevät | Vuosikokouksessa | Eksotiikkaa Pasilassa

Neljän viljan tasting
Mallaswhiskyseuran syyskauden avajaistasting pidettiin 27. syyskuuta Hotelli Scandic Simonkentän tiloissa. Cafe Simonkadun baarimestari Mika Peltoniemen avulla kattaukseen saatiin viisi mielenkiintoista, erilaista ja paljon keskustelua herättänyttä viskiä. Mukaan mahtui niin skottilaisia single malteja, kuin ruis- ja vehnäviskiä. Kyseessä oli siis melkoinen neljän viljan tasting, joskin maissi näytteli tällä kertaa lähinnä sivuosaa osana vehnäviskiä.

Paikalle kokoontui reilu parisenkymmentä seuran jäsentä syksyisen illan viiletessä ja ihmisten vilistäessä Simonkatua ylös ja alas tastingiin varatun kabinettitilan ohitse. Tastingsetin aloitti Bernheim Wheat Whisky, jonka kerrottiin olevan maailman ainoa vehnäviski. Heti alkuun maisteltu tuote kirvoitti keskustelua omintakeisella maullaan ja tuoksullaan, joista löytyi niin mausteisuutta, puuta, parfyymiä kuin spriitäkin.

Päänavauksen jälkeen siirryttiin tutummille konnuille, kun tastingiä jatkoi viskille arvokkaaseen yli kolmenkymmenen vuoden ikään ehtinyt Signatoryn pullottama 31-vuotias Dallas Dhu. Enkelit olivat käyneet nappaamasta tynnyristä aimo osuuden ja veikkailipa joku, että olisivat vieneet hieman makuakin mukanaan. Ruohoinen, kevyt ja aavistuksen savuinen viski aiheutti hyväksyvää nyökkäilyä, joskin makujen keveys ihmetytti joitakin. Näin vanhasta viskistä kun on monella se mielikuva, että mautkin olisivat vahventuneet. Ainahan näin ei toki ole.

Seuraava maku- ja hajunystyröiden uhriksi joutunut tuote oli hurjalla yli 66 % vahvuudella siunattu ruisviski Thomas H. Handy Sazerac Straight Rye. Illan kenties erikoisin tuote aiheutti vahvaa kahtiajakoa maistelijoiden keskuudessa. Osa piti kovasti, kun taas toisten mielestä takaa hiipinyt maakellarimainen maku lässäytti alun makean siirappisen tunnun. Jos ei muuta, niin ainakin tässä viskissä oli makuja ja sen aiheuttamia mielipiteitä muille jaettavaksi asti.

Varsinaisen erikoisuuden jälkeen siirryimme tutummille metsästysmaille, eli Islayn saarelle. Ardbegin kymmenvuotias Douglas Laingin pullottamana osoittautui tuoksultaan makean turpeiseksi. Ardbegeille tuttu voimakas savuisuus ei tällä kertaa ollut niin vahvana läsnä kuin joskus, vaan maku kääntyi enemminkin merelliseen suuntaan jodimaisine ja suolaisine vivahteineen. Moni piti Ardbegia illan parhaana tuotteena. Edellisen kaveriksi Islayn tislaamoista pääsi Laphroaigin rommiviimeistelty tuote, joka oli saman yksityisen pullottajan tuote. 18-vuotias "Lappari" oli selvästi imenyt itseensä rommimaisia vivahteita, jotka tuntuivat eritoten tuoksussa.

Ilta jatkui baaritiskin tarjontaan tutustuen ja viskeistä jutustellen. Ohjelmanumerona nähtiin myös oikeaoppisen Sazerac-drinkin valmistus. Tilaisuudesta jäi ainakin tastingin vetäneelle allekirjoittaneelle erittäin hyvä ja lämminhenkinen mieli. Omasta puolestani vielä kertaalleen kiitos kaikille osallistuneille ja Scandicin henkilökunnalle sekä erityisesti Mika Peltoniemelle järjestelyiden mahdollistamisesta.

Antti Tuurala
presidentti
16.10.


Hukassa? Katso sivukarttaa Linkit English Svenska Eesti Keel