Kevättä kiinni ottaessa
Mallaswhiskyseuran kevät on ollut taas toiminnantäyteinen jopa siinä määrin, että yksittäisistä tastingeistä on ehditty täällä seuran sivuilla kirjoittamaan kivuliaan vähän. Osavastuun tästä ottaa allekirjoittanut, mutta muistattehan kaikki muutkin, että seuran sivuille otetaan mielellään vastaan viskiaiheisia juttuja ja tarinoita.

Epävirallisesti Tampereella
Kevätkauden epäviralliset avajaiset tapahtuivat tänä vuonna Tampereella, jossa paikallista aktiiviväkeä kerääntyi 2. helmikuuta sateisen ja loskaisen lauantai-iltapäivän keskellä lämmittämään sisuskalujaan Kaksien kasvojen tutuksi tulleeseen alakertaan. Tarjolla oli mielenkiintoisen sekalainen kattaus, johon mahtui mukaan yksityisten pullottajien tuotteita Douglas Laingilta (vuoden 1995 kymmenvuotias Mortlach ja vuoden 1998 kahdeksanvuotias Caol Ila) sekä Signatorylta (vuoden 1992 14-vuotias Bladnoch). Pakkaa täydensivät Elmer T. Leen nimeä kantava yhden tynnyrin sour mash bourbon sekä japanilaisen Ichiron, eli Hanyun tislaamon Ruutukuningas - King of Diamonds.

Maistelun tuloksena yksimielistä voittajaa ei saatu selville, mutta suosikeiksi nousivat King of Diamonds sekä Mortlach. Pääkaupunkiseudun lähetystön suunnatessa junalle jäi paikalle vielä aimo annos Tamperelaisia ja lähipaikkakuntien edustajia iltaa istumaan ja harmittelemaan vieraiden mahassa mukanaan viemää tietokilpailun voitto-olutta.

Virallisemmin Helsingissä
Varsinainen kevätkauden avannut tasting järjestettiin 9. helmikuuta ravintola Old Anchorissa Helsingin Punavuoressa. Tastingin teemana olivat Glenfarclasin tislaamon viskit, joista oli saatu maisteltavaksi mukava poikkileikkaus. Sherryisiä 1st filling Oloroso Caskia ja Heritage Cask Strengthiä tasoitti välissä 17-vuotias tisle ennen makujen huipentumista tislaamon 25- ja 30-vuotiaiden parissa.

Vaikka ajankohdaksi oli valittu lauantai, saapui paikalle silti vähänlaisesti ihmisiä. Pienellä porukallakin saatiin kuitenkin aikaiseksi mukavaa keskustelua niin Glenfarclasin viskeistä kuin muista tarjolla olleista juomista. Ruposen Ilkan monipuolisia ja perusteellisia esityksiä on aina mukava seurata samalla viskiä siemaillen. Tälläkään kertaa parasta viskiä ei valittu, vaan maisteluyleisö keskittyi lähinnä etsimään eroja kaiken kaikkiaan todella maittavista juomista.

Seuran puolesta kiitos myös Old Anchorin henkilökunnalle

Vuosikokoukseen!
Tastingien lisäksi seura toki järjesti myös oikeasti virallisemman tilaisuuden, eli perinteikkään keväisen vuosikokouksen tutussa paikassa. Yrittäjänaisten huoneistoon Helsingin Uudenmaankadulle kerääntyi 8. maaliskuuta sangen rikas väkijoukko kuulemaan kokousasiaa sekä ennen kaikkea odottelemaan kokouksen jälkeen järjestyksessä ollutta tastingiä.

Seuran kymmenvuotisjuhlavuoden kunniaksi seura sai Viktor Sahlbergilta lahjoituksena ensimmäisen varsinaisen puheenjohtajan nuijansa. Metallinen nuija on Viktorin sanojen mukaan täyttä kultaa ja muinaisten druidipappien takoma. Tarinan todellisuutta Viktor ei suostunut kokouksessa vahvistamaan, mutta hänen kertomansa mukaan metallista valmistetun nuijan tarkoituksena on lähinnä se, että nuijan molemmissa päissä ei olisi puuta. Vuosikokous sujui tutun jouhevasti. Ainoastaan seuran hallituksen varajäsenistöön tuli muutama muutos, kun tehtävästä vetäytyneiden tilalle valittiin Etelä-Amerikan matkaaja Jokke Merimaa sekä ravintola-alan ammattiosaamista hallitukseen lisäävä Vesku Salminen.

Kokouksen jälkimainingeissa maisteltiin sekalainen joukko hieman erikoisempien tislaamojen viskejä. Mukaan pääsivät yksityisten pullottajien tuotteet Glenlossien, Bladnochin, Teaninichin, Craigellachien ja Port Ellenin tislaamoilta. Viskit herättivät ansaittua keskustelua, mutta esiin nousivat erityisesti hyvin maistunut Craigellachie sekä ns. Port Ellenin suomipullote, joka keräsi hyväksyntää savuisen ja sherryisen tasapainoisella maullaan.

Tarjolla oli lisäksi satunnainen määrä muita iltaa ilostuttaneita juomia, joskin paikalle pidemmäksi aikaa jäänyt seurue onnistui siirtymään hyvissä ajoin kartoittamaan lähiseudun olut- ja viskitarjontaa.

Olutkellarin varjoissa
Kevään ohjelma jatkui perinteisen tastingin merkeissä. Paikkana oli Helsingin Kruununhaan uusin piristys - Helsingin Olutkellari. Perinteikkäällä paikalla Helsingin empire-keskustassa sijaitseva Olutkellari tarjosi parinkymmenen hengen porukalle sopivan kabinettitilan, jonka varjoihin kevään auringon pilkahduksia pääsi hyvin pakoon.

Paikalla oli noin 20 henkeä ja maisteltavina viskeinä olivat Auchentoshanin 17-vuotias Bordeaux-viimeistelty viski, Cragganmoren kymmenvuotias tynnyrivahvuinen, Glen Gariochin 21-vuotias, Macallanin kymmenvuotias sherrykypsytetty sekä vuoden 1989 16-vuotias bourbontynnyreissä kypsytetty Bowmore.

Illan viskit osoittautuivat todella laadukkaiksi ja parhaan viskin valintaa suoritettaessa peräti kolme viskiä viidestä keräsi tasaäänet. Auchentoshanissa viehätti hedelmäinen viimeistely, Cragganmoressa alkukantainen raakuus yhdistettynä voimakkaisiin makuihin, Glen Garioch taasen viehätti osaa mentholmaisilla vivahteillaan, Macallanin sherryisyys taasen oli joillekin se juttu ennen Bowmoren vienoa savuisuutta.

Ilta oli kaiken kaikkiaan todella onnistunut, josta kiitos kuuluu asiasta innostuneelle henkilökunnalle ja kaikille paikalla olleille. Allekirjoittaneelle jäi tastingin vetäjänä tilaisuudesta erittäin hyvä mieli.

Eikä siinä vielä kaikki
Keväthän on kuitenkin vasta ikään kuin puolessa välissä, eli lisää on luvassa lähiaikoina ja syksynkin ohjelmaa on jo alustavasti suunniteltu. Kesäkuun alussa on tarkoitus suunnata matka Lahteen Teerenpelin tislaamoon ja kevätkauden päätöstäkin on tarkoitus juhlistaa jossain vaiheessa perinteisin kuvioin. Heinäkuullekin on poikkeuksellisesti luvassa ohjelmaa Pikkulinnussa järjestettävän tastingin merkeissä.

Syksystä on myös tulossa aktiivista aikaa. Tarkoitus on yhdistellä viskiä ruokaan, maistella viskejä Töölössä ja viimeisimpänä, muttei varmasti vähäisimpänä juhlistaa seuran kymmenvuotista taipaletta suomalaisen mallaswhiskykulttuurin edistäjänä.

Terveisin,
Antti Tuurala, presidentti
(19.5.2008)