|
Kymmenen vuotta elämän vettä |Sininen Ardbeg-tasting Pikkulinnussa 27.10. | Kevättä kiinni ottaessa | Maistelun mallia pää alaspäin
| Mikkeliin perustettiin viskiklubi
Sininen Ardbeg-ilta Pikkulinnussa 27.10.
Moët Hennessy Finland tarjosi Mallaswhiskyseuran jäsenille lääkitystä syysmasennukseen järjestämällä ravintola Pikkulinnussa retrospektiivisen Ardbeg-tastingin. Oppaaksi saimme brand ambassador Annabel Meiklen, joka aluksi vaatimattomuuttaan epäili, että hänellä tuskin olisi kerrottavana tislaamosta tai sen tuotteista mitään, mitä me whiskyseuralaiset emme jo tuntisi. Toisin taisi kuitenkin käydä, ja moni lähti illan päätteeksi kotimatkalle päässään paitsi erinomaista viskiä myös kosolti uutta tietoa. Hilpeää tunnelmaa nostatti vielä Annabelin käyttämä sinisävyinen Power Point -esitys, jota kuulemma ei ollut erikseen räätälöity Suomen-vierailua varten - videoprojektori nyt vain suostui tällä kertaa käsittelemään RGB:stä pelkän B:n…
|
|
|
Kuuden tarjolla olleen viskin joukkoon oli valittu mukavasti sekä uutuuksia että jo vanhoja tuttuja Ardbeg-suosikkeja. Tämän syksyn tulokas Blasda (suom. 'herkullinen') kuului piikkipaikalle tislaamon peruslinjasta poikkeavan alhaisen fenolipitoisuutensa (maltaassa 25 ppm, pullotettaessa 8 ppm) ja keveytensä (kylmäsuodatettu, 40 %) vuoksi. Taannoista Kildaltonia maistaneet tiesivät jo ennestään, että Ardbeg voi toimia loistavasti ilman massiivista turpeisuutta, ja Blasdan kepeyden toivotaan vetoavan juuri niihin kuluttajiin, jotka ovat kavahtaneet tätä, kieltämättä aika hallitsevaa piirrettä tislaamon viskeissä. Meidän pöytäseuruettamme mietitytti, mahtaako Blasda kuitenkaan houkutella Ardbegille uusia ystäviä: tuoksu ja aluksi kielituntumakin oli kyllä hento ja vaniljainen, mutta jälkimaussa turve tuli - ppm-lukemista huolimatta - esiin lähes tutulla ardbegmaisella ryminällä.
|
|
Seuraavaksi palattiin perusasioihin eli Allied-Domecqin aikana tislattuun (pitäisi kai jo sanoa 'vanhaan') Teniin (46 %). Pikkulinnun varastoista oli löytynyt vielä pullotuserää L7142, jota ainakin Timo McAaltonen ja minä olemme aiemmin ihastelleet ja pitäneet sitä kypsimpänä ja 'sherry-vaikutteisimpana' maistamistamme Teneistä. Tästä päästiinkin sujuvasti keskustelemaan mahdollisista batch-kohtaisista eroista ja niiden merkityksestä. Annabel myönsi, että eroja on ja ettei Teniä ole koskaan oikein voitukaan pyrkiä homogenoimaan. Erot tämän edelleen erinomaiselta maistuneen batchin eduksi selittyvät kuitenkin yksin tisleiden iällä; sherry-tynnyreitä Teniin ei kuulemma ole päätynyt.
Kolmantena maistiaisena oli ensimmäinen Glenmorangien omistuksessa tislattu kymmenvuotias Ardbeg, eli tynnyrivahvuinen (55,9 %) Renaissance (1998/2008, 100 % first-fill bourbon casks). Sen myötä uuden omistajan "peaty path to maturity" on nyt kuljettu perille, eikä vastaavia iäkkäämpiä julkaisuja ole enää luvassa. Annabel jakoi harmittelumme siitä, ettei tynnyrivahvuista kymmenvuotiasta saatu pysyväksi osaksi Ardbegin tuoteperhettä. Kysyntä on kova, ja oikaisemalla viski 46 %:n vahvuuteen sitä riittää huomattavasti useampaan pulloon.
|
Tastingin sherryisen osuuden aloitti Uigeadail (54,2 %), jonka syntyvaiheista saimme kuulla rapsakan tarinan: Kun Michael Jacksonilla aikoinaan maistatettiin tislaamon 25-vuotiasta Lord of the Isles -pullotetta, hän kommentoi: "It's very nice, but I like my Ardbegs mucky, mucky and dirty." Tästä sutkautuksesta poiki idea sekoittaa parikymppisiä sherry-tynnyreitä noin kymmenvuotiaisiin ex-bourbonissa kypsyneisiin tisleisiin, tavoitteena Jacksonin toivoma LotI:a 'sontaisempi' cuvée. Uigeadailinkin koostumus on luonnollisesti muuttunut sitten ensimmäisen batchin (2003). Jotakin maanläheistä siitä silti yhä erottui - enemmän kuitenkin tuoksussa kuin maussa, joka aiempiin muistikuviin verrattuna oli nyt lähes silkkisen pehmeä ja hetkittäin jopa raikas. Kysyttäessä maistelussa olleen pullotteen (erä L6109) ikähaitaria Annabel totesi arvoituksellisesti: "Between ten and 50 years, that's all I can tell." Jos oli Uigeadail illan tarjonnasta minun suosikkini, näytti useimpien muiden sydämet valloittaneen vielä raskaampi sherry-jyrä, 31-vuotias Single Cask 1378 (1975/2006, 53,7 %). Suosiosta kertoi valitettavasti sekin, että viimeiset pari desilitraa pullosta katosivat vaivihkaa ja ilman lupaa ns. parempiin suihin. Henkilökohtaisesti olen edelleen sitä mieltä, että kolmekymppisistä Ardbegeista tislaamolle ominaiset piirteet pääsevät paremmin esille bourbon-kypsytetyissä Single Cask -pullotteissa. Nyt sherry butt ja sen tuoma 'rancio' hallitsivat kokonaisuutta ehkä liiankin tiukalla otteella. Erinomaisesta viskistä oli kuitenkin kysymys, ja kuten eräs alaa harrastava sanataituri kerran totesi, on single cask -Ardbegin nauttiminen aina etuoikeus.
Kuudentena ja yllätysviskinä oli niin ikään tuore, yhdeksästä kymmeneen vuotta mm. Burgundy-tynnyreissä kypsytetty Corryvreckan (57,1 %), joka ainakin toistaiseksi on ollut vain Ardbegin 'fan clubin' (Committeen) jäsenten saatavilla. Useimmilta paikalla olleilta pullo varmasti kaapista löytyy, mutta koska ostorajoitus oli yksi kappale per jäsen, ei monikaan ollut vielä raaskinut avata omaansa. Minulle tämä oli illan viskeistä ensimmäinen ja viimeinen, joka aidosti vaati vesilisää avautuakseen alkuunkaan. Oikaistuna siitä kyllä paljastui hieman happamaan kallistuvaa makeutta, joka tosiaan tuntui eroavan sherry-tynnyreiden tyypillisesti tuottamasta. Harrastajana oli ilahduttavaa kuulla, että tislaamon edustaja 'uskalsi' sanoa julki oman mielipiteensä Corryvreckanin keväisestä markkinointikampanjasta, jonka informatiivisuudessa - siis Annabelinkin mukaan - olisi ollut parantamisen varaa (muistattehan ne liimatut palmikonjouhet).
|
Viskien lisäksi saimme perehtyä Ardbegin raakatisleeseen eli ns. 'new-makeen' ja eri raaka-aineita poltettaessa syntyviin fenoleihin (jälkimmäisiin toki vain nuuhkimalla). New-make oli useimmille uusi tuttavuus, ja sitä aiemmin maistaneellekin delikaatti mutta silti selkeästi erottuva hedelmäisyys (granadilla?) tulee joka kerralla yllätyksenä. - Lämpimät kiitokset maukkaasta illasta paitsi Annabelille myös muulle Moëtin väelle sekä tietysti Pikkulinnun taustatiimille 'M&M+V'.
Ilkka Ruponen
|
Antti Tuurala keskustelee Annabel Meiklen kanssa Ardbegin saloista.
|
|
