Duncan Taylor Viidessä pennissä | Syntymäpäivillä Hämeenlinnassa | Grilliherkkuja One Pint Pubissa

Helteinen barbeque-ilta One Pintissa Helteinen kesäkuun lauantai-ilta helli seuramme jäseniä, kun kokoonnuimme 11.6. Helsingin Ruoholahden One Pint Pubiin maistelemaan mainioita viskejä sekä suussa sulavia grilliherkkuja. Kolmatta kertaa voi kai jo hyvällä syyllä sanoa perinteeksi ja sen kunniaksi tupa oli tälläkin kertaa täynnä porukkaa. Ilo oli myös huomata, että mukana oli monta uutta kasvoa! Aloitimme illanvieton Janssonin Mikan vetämällä kolmen viskin tastingillä. Kattaus aloitettiin vuonna 1983 suljetun, Islayn saarella sijainneen Port Ellenin tislaamon tisleellä. Tämä yhden tynnyrin tuote olikin osaltaan elävää viskihistoriaa.  Tällä kertaa maistellun version olivat pullottaneet Douglas Laingin veljekset kumppaneineen.

Ikää viskille oli kertynyt kunnioitettavat 26 vuotta. Kovin kauaa kyseisen tislaamon tuotteista kuitenkaan ei enää päästä nauttimaan, sillä viimeisetkin tynnyrit alkavat olla jo pullotettuina. Itse viski oli arvokkaasti vanhentunut savuisuuden ollessa jo selvästi taka-alalla, mutta silti oleellisena osana makuja ja tuoksuja. Seuraavasta lasista löytyi edelleen toiminnassa olevan Caol Ilan iäkäs ja mukavalla tavalla vanhentunut tuote.  Pullote oli peräisin samasta ”tallista” kuin Port Ellen, eli pullottajana oli toiminut Douglas Laing, mutta ikää tälle tisleelle oli kertynyt vuotta enemmän. Nuorempiin Caol Iloihin verrattuna makuprofiili oli hurjan erilainen selvän öljyisyyden ja mineraalisuuden hallitessa varsinkin jälkimakua.  Upea viski tämäkin ja varsin mainio osoitus siitä, että viski kannattaa joskus pitää tynnyrissä hieman pidempään. Kolmantena viskinä pääsimme maistelemaan porukan nuorinta viskiä. Edradourin tislaama Ballechin edustaa tämän Speysiden piskuisen tislaamon savuista tuotantoa. Sarja on vielä melko nuori ja tällä kertaa laseihin oli lorahtanut niin sanottu 4th release, joka oli saanut kypsytellä itseään oloroso-sherryä aiemmin majoittaneissa tynnyreissä. Ikää viskillä on noin 7 vuotta. Nuoruus paistoi tästä viskistä edelleen läpi, mutta hyvällä tavalla. Ainakin allekirjoittanut itse piti kyseisen viskin rohkeasta otteesta. Makuja ja nyansseja löytyi tästäkin hurjan paljon! Tastingsetti oli ikäeroista huolimatta myös hienosti tasapainossa.

Surf ja turf Jo tastingin aikana sisätiloihin pöllähteli ulkoa herkullisia grilliruoan tuoksuja, joten mikä sen parempi vaihtoehto kuin kantaa seuraavaksi pötyä pöytään. Illan aloittivat upeasti marinoituneet jättikatkaravunpyrstöt kera maittavan tapasbuffetin, joka notkui oliiveista, pepperoneista, grillatuista vihanneksista, uuniperunoista, salaatista, aurinkokuivatuista tomaateista ja kaikesta siitä mitä ruoan herkullisesta mausta nauttiessaan unohti. Kaiken tämän päälle herra Hintikan grillissä paistuivat aivan upeat härän sisäfilepihvit, jotka kruunasivat aterian pienestä veitsien etsimisestä ja haarukan piikkien lentelemisestä huolimatta. Vatsojen täytyttyä kesäilta jatkui One Pint Pubin mainiosta olut- ja viskitarjonnasta nauttien.  Terassilla istujat kaivoivat aurinkorasvat esiin ja sisätiloissa kaikui iloinen puheensorina.

Varsin onnistuneesta illasta kuuluvat kiitokset järjestelyistä vastanneelle Mika Janssonille, grillimestari Jorma Hintikalle, apukokkina toimineelle ravintoloistija Markku Korhoselle sekä muulle One Pint Pubin henkilökunnalle – ja toki kaikille teille seuran jäsenille! Antti Tuurala, 17.6.2011